Metsästysajat Suomessa

Riistanhoitoon kuuluu metsästyksen rajoittaminen tiettyihin vuodenaikoihin. Aikoja määriteltäessä otetaan huomioon metsästettävien eläinten oletetut lukumäärät laskentoihin perustuen eri puolilla Suomea. Jos tietyn lajin kanta on heikko, rajoitetaan metsästämistä alueittain lyhentämällä metsästysaikaa tai kieltämällä metsästys kokonaan, kunnes lajin kanta on vahvistunut.

Metsästysaikoja laadittaessa otetaan huomioon eläinten pesiminen ja niiden jälkikasvun elinmahdollisuudet ilman emoa. Toisinaan metsästyslupa eroaa sen mukaan, onko yksilö uros vai naaras – esimerkiksi koirashaahkan metsästys alkaa kaksi kuukautta aikaisemmin kuin naaraan. Turkismetsästyksessä on kiellettyä tappaa naarasta, jolla on pentue. Näitä ovat supikoira, minkki, hilleri ja sinikettu.

Metsästysaikoinakaan tiettyjen lajien metsästäminen ei ole mielivaltaista. Riistanhoitoalueet myöntävät kaatolupia määräten ammuttujen eläinten lukumäärän. Kun tämä on saavutettu, metsästys lopetetaan, vaikka varsinainen metsästysaika ei olisikaan vielä päättynyt. Yleisin metsästysaika on syksystä vuoden loppuun.

Poronhoitoalueille voidaan myöntää muusta maasta eriäviä lupia petoeläinten, kuten susien ja karhujen metsästykseen.

Metsästysaikojen ulkopuolella eläimet ovat rauhoitettuja eikä niitä saa ampua tai metsästää millään muullakaan tavoin. Kiellon rikkomista sanotaan salametsästämiseksi, josta voi saada rangaistukseksi neljästä kuukaudesta jopa neljään vuoteen vankeutta, jos rikos katsotaan törkeäksi. Lievemmissä tapauksissa saatat selvitä sakoilla tai korkeintaan kahden vuoden vankilatuomiolla.

Mikäli olet metsästysseuran jäsen, olet luultavasti myös tietoinen metsästysajoista ja kaatoluvista. Seuroilta saa monenlaista opastusta sekä tukea ja lisäksi voit kysyä asiakohtaisia kysymyksiä oman alueesi metsästysluvista sekä kielloista ja rajoitteista.